Ajankohtaista

19.3.2026

Mansikka on vuoden hevi

Mansikka viettää teemavuottaan Vuoden HeVi -tunnuksella ansaitusti ensimmäisenä marjana tällä arvonimellä.

Mansikka on tärkeimmistä viljelykasveistamme nuorimpia. Se on syntynyt vasta 1700-luvun puolivälin jälkeen, kun 1600-luvulla Pohjois-Amerikasta Eurooppaan tuotu virginianmansikka risteytettiin 1700-luvun alkupuolella Etelä-Amerikasta Ranskaan tuodun chilenmansikan kanssa.

Kasvitieteilijä apuun

Ennen merentakaisten lajien viljelyä Euroopassa kerättiin ja viljeltiin niin ahomansikkaa kuin ukkomansikkaakin. Molempia amerikkalaisia lajeja viljeltiin aluksi ominaan. Virginianmansikka voi olla sekä yksi- että kaksikotinen, ja sitä kasvatettiin jonkin verran. Ranskalaisen luutnantti Amédée‑François Frézier’n tuomista ja merimatkasta hengissä selvinneistä chilenmansikoista kaikki olivat emiyksilöitä, joten marjoja ei kuulunut. Ranskalaiset puutarhurit huomasivat, että chilenmansikka saatiin tuottamaan marjoja, jos sen rinnalla viljeltiin ukko- tai virginianmansikkaa. Kaksikotisten mansikkalajien ongelman selvitti ranskalainen kasvitieteilijä Antoine Duchesne 1766 pölytyskokeilla. Hän totesi, ettei chilenmansikka pölyty ahomansikalla, mutta ukko- ja virginianmansikka sopivat. Syntyneet chilenmansikan siemenistä kasvatetut jälkeläiset olivat kaksineuvoisia, ja osa hyvin suurimarjaisia. Aromiltaan ne muistuttivat ananasta, joten hän antoi niille nimen Fragaria ananassa. Hän päätteli niiden olevan virgianmansikan pölyttämiä. Uusi viljelykasvi, puutarhamansikka, oli syntynyt.

Lue lisää >>

Lähde: Kasvikset.fi

Viimeisimmät ajankohtaiset