Ajankohtaista

15.5.2018

Espanjan kesähedelmien satokausi on alkanut

Espanjan satokausi vesimelonien, nektariinien ja persikoiden osalta on alkanut. Sateinen sää on viivästyttänyt satoa, mutta nyt sää on muuttumassa lämpimäksi ja aurinkoiseksi, joten sadon määrä kasvaa viikko viikolta. Herkutellaan heti alkukaudesta kaikilla kesäisillä hedelmillä, joiden historia ja tarinat ulottuvat jopa vuosituhansien taakse. 

Raikas vesimeloni

Vesimelonin uskotaan olevan peräisin Afrikasta Kalaharin autiomaasta, jossa se kasvoi villinä ja oli asukkaille tärkeä veden lähde. Oletetaan, että vesimelonia viljeltiin 5000 vuotta sitten Egyptissä. Eurooppaan se tuli 1200-luvulla. Vesimeloni kuuluu kurkkujen heimoon ja sen hedelmä on rakenteeltaan marja. Vesimeloni tarvitsee kypsyäkseen paljon aurinkoa ja 21-30 asteen lämpötilan. Vesimelonia on saatavilla siemenettömänä sekä tavanomaisena että luomuna.

Maukas persikka

Pitkään oletettiin persikan olevan kotoisin Persiasta, josta hedelmä on saanut nimensä. Myöhemmin on selvinnyt, että se on kotoisin Kiinasta yli 4000 vuoden takaa. Manteleiden, luumujen ja aprikoosien tapaan, persikka kuuluu ruusujen heimoon. Persikkalajikkeita on useita tuhansia ja niillä kaikilla on nukkamainen pinta. Perinteinen persikka on kuoreltaan sekä hedelmälihan väriltään keltainen. Meille tutuin lajike on punertavakuorinen, hedelmälihaltaan vaalea, mehukas ja makea. Persikka sisältää runsaasti etyleeniä. 
 

Pirteä paraguayos

Paraguayos, jota kutsutaan myös valkomaltoiseksi persikaksi, on kotoisin Kiinasta. Sen historia ulottuu 200-luvulle asti ajalle, jolta varhaisimmat viljelykset on löydetty. Paraguayoksia on useita eri lajikkeita. Maullisesti eroja on eri lajikkeiden välillä melko vähän, mutta ulkokuoren sekä hedelmälihan värieroja on paljon. Paraguayos eroaa lättänällä ulkomuodollaan muista samaan sukuun kuuluvista hedelmistä. Nukkamainen kuoren pinta sekä mehukas ja makea hedelmäliha ovat ihana yhdistelmä kauneutta ja herkullisuutta.

Upea nektariini

Antiikin jumalatkin kuuluvat kesähedelmien tarinoihin, sillä nektariini on nimetty antiikin ajan jumalten juoman, nektarin mukaan. Nektariini on risteytetty persikasta ja luumusta jo 1500-luvulla, luultavasti Ranskassa. Nektariinin sileä kuori ja kirpeän mehukas hedelmäliha on täynnä auringon kypsyttämää raikkautta. Nektariinit kypsyvät syöntikelpoisiksi ohuen kuorensa ansiosta nopeasti huoneenlämmössä ja vaativat heti pehmennettyä viileäsäilytystä. Nektariini soveltuu nautittavaksi sellaisenaan tai nopeasti kypsennettäväksi pannulla tai grillissä.

Lataa lisää